maanantai 27. syyskuuta 2021

Residenssiviikko 4 - Hangon rakennuskulttuurin murusia

Ensimmäinen muru on mainekkaan Suomalais-Englantilaisen Biscuittehdas Oy:n eli Hangon keksin tehdasrakennus vanhimmilta osiltaan vuodelta 1916. Vieläkin käytetään sanontaa hymyilee kuin Hangon keksi.

Tältä näyttää, kun hymyilee Hangon keksin tapaan. Oikeasti aika hurja tyyppi, kuvittelin sitä auringoksi, mutta lähteiden mukaan se on kuu-ukko. Tuota hymyä voi tulkita monella tavalla, vahingoniloinen  tai sitten vaan riemukkaalla tuulella?
Viereisellä tontilla on Hangon lasitehtaan rakennus noin vuodelta 1934. Tämä jäi vähän arvailuksi, en löytänyt ketään vahvistamaan tietoa. Rakennus muistuttaa paljon Riihimäellä sijaitsevaa entistä ikkunalasitehdasta, jossa toimii Suomen lasimuseo. Kannattaa käydä tutustumassa, hyvät ajankohtaiset näyttelyt.
Länsi-Sataman konttilaivojen pakkaamisesta on kerrottava. Lastaaminen tapahtui vauhdikkaasti kontteja oli rivissä kymmenittäin, vetoajoneuvot pyörittelivät niitä pitkin ramppia laivan uumeniin ja kannelle hirmuisella vauhdilla. Kaikki tapahtui suunnitellusti ja harmoonisesti lipuen, kaikki tiesivät kuvioiden kulun. Kuin pienten joutsenten tanssi jättiläiskoossa. Lopuksi vetoautot porhalsivat jonossa satamarakennukselle, taisi olla kahviaika. Ihailin miten vaivattomalta kaikki näytti.
Mutta sitten tämä kombo. Ah, oh ja voih. Ihmettelen kaavoittajien oivallusta rakentaa asuinkerrostalo suoraan avomerelle päin, melkein satamarakennuksen kylkeen. Asunnot maksavat todennäköisesti maltaita. Entisajan ihmiset rakensivat saaristossa talot suojaiseen paikkaan, ymmärrettiin tuulen voima.
Nyt on pakko loikata syksyisen Bulevardin kautta puurakennusten lempeään maailmaan.
Hangon edustalla on Gustavsvärnin satamamajakka, jossa asui majakanvartijoita perheineen, lapsia oli enimmillään 15. Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921 ja kouluikään kasvaneet lapset tulivat kouluun Hankoon. Osa lapsista oli sukulaisten luona kortteerissa ja jotkut perheet rakensivat kaupunkiin oman talon, tässä yksi sellainen Korkeavuorenkadulla.
Edellisessä postauksessa kerroin Hangon museon laajasta Adelaide pukukokoelmasta. Tämä ja seuraava huvila Appelgrenintiellä liittyvät Bergenheimien suvun historiaan
Tässä vielä Villa Familiaris tien toisella puolella
Syksyn lehtien myötä hyvästelen Hangon. Kiitos lukija, kun kuljit tämän matkan kanssani. Palaan Hankoon.

 









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti