Residenssiviikko 3 - pukeutumisen historiaa

 Pääsin kurkistamaan Kokoelmakeskus Leirassa säilytettävään Hangon museon Adelaide pukukokoelmaan. Hangon museolla on laaja, yli 500:en tekstiilin kokoelma 1700-luvulta 1900-luvun alkuun pääasiassa naisten asuja. Ne kertovat suvun tarinaa kuuden sukupolven ajalta. Kokoelma on nimetty Adelaide Armfeltin, myöh. Ekestubbe ja Indrenius (1829-1894) mukaan.

Pukuja säilytetään pitkissä pahvilaatikoissa, silkkipapereihin käärittyinä. Tässä museonjohtaja Laura Lotta Andersson raottaa varovasti Emilie Bergenheimin (1854-1899) hääpukua nähtäville.

Tämän verran otettiin esille, hauraat tekstiilit eivät kestä liikuttelua ja taivuttelua. Puvussa on laaja helma, turnyyri ja mahtava laahus ja vielä iso rusetti koristeena. Materiaali on kermanväristä paksua atlassilkkiä.

Yksityiskohtia puvusta. Emilia kävi Heurlinin koulua kolme vuotta, sen lisäksi hänellä oli guvernant, kotiopettaja miss Elise. Laulu- ja maalausopinnot kuuluivat kasvatukseen. Taidetta hän opiskeli myöhemmin myös Ranskassa

Emilian todennäköisesti häämatkalla käyttämä puku.

Tässä puku näytttelyssä nuken ylle puettuna Ahvenanmaan museosssa

Emilialle kuulunut puku 1890-luvulta. Musta kuosiinkudottu kangas, kasviaiheinen painatus.

Kokonaiskäsityksen saamiseksi otin tähän kuvan Hangon museon julkaisusta "vaatteita Hangon museon kokoelmista"

Tytär Dordi Sundblom s. Bergenheim (1893-1975) oli energinen nainen. Tässä hänellä on yllään hääpuku, jota hän on ilmeisesti käyttänyt myös puolisonsa Torvald Sundblomin maisteripromootiossa Helsingin yliopistolla 1914. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä häät vietettiin ilman isoja seremonioita.

Hurmaava charlston mekko tuli käyttöön myöhemmin. Kelpaisi tämän päivän tanssitytöillekin.

Henkäyksen ohuen sifongin alle puettiin herkkä vaaleanpunainen alusmekko. Dordi kävi samaa Heurlinin koulua kuin äitinsä ja suoritti ylioppilastutkinnon 1911. Dordillakin oli kotiopettaja ja hän opiskeli ranskaa, saksaa ja englantia ja lisäksi venäjää, joka oli pakollinen kieli. Taideopintojakin taisi olla. Perheeseen syntyi viisi lasta, kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Kaiken muun lisäksi hän opiskeli lääketiedettä, suoritti lisensiaatti tutkinnon 1923 ja toimi lääkärinä.

Iso kiitos Hangon museolle ja Lauralle Leirassa käyntini mahdollistamisesta. Kokemus oli vaikuttava. Tähän asti olin vain lukenut näistä naisista ja katsellut kuvia heidän asuistaan, mutta nyt sain nähdä ne paikan päällä. Toivottavasti kokoelma tulee näyttelyyn sopivassa tilanteessa.