Residenssiviikko 1 - Hankoon asettuminen

 

Tervehdys täältä kaikille, niin kuin kirjaston kirjan takakannessa lukee. Toteutin pitkäaikaisen haaveeni viettää aikaa meren äärellä, varmuuden vuoksi kerron rakastavani merta, jos joku ei satu sitä tietämään. Nyt tai ei koskaan, lähden itsejärjestettyyn residenssiin Hankoon, ajattelin koronatalven ankeudessa. 

Täällä olen, käytössäni on soma kaksio lähellä merta, voin sujahtaa rannalle alta aikayksikön. Toinen tärkeä asia, kirjasto on toisen nurkan takana, sinnekin pääsee näppärästi. Kirjastokortin hankinta oli ensimmäisen päivän must-hankinta. Kesäisen hehkeää väri-iloittelua sai ihailla kirjaston edessä.

On pakko laittaa merikuvia tähän postaukseen, syksyn värit hehkuvat auringonpaisteessa. On ihan riemullista vaellella rannoilla, meditaatiota parhaimmillaan.

Ettei ihan hempeilyksi mene, tässä vielä Viljo Rewellin suunnittelema Hyvonin tehdasrakennus vuodelta 1955. Pohdin, miksi se on jotenkin niin tutun oloinen, vaikka näin sen ensimmäistä kertaa. Onko Rewell käyttänyt saman tyyppistä sabluunaa jossain muualla, vai harhauttaako rakennuksen yleisilme. Talo leijuu pilarien varassa. Hienoa että Hyvonin merkki on saatu taas talon päätyyn, vaikka firmaa ei enää ole.

Kuressaaren Rannahooneen lumous, osa I

Miten rakennus ja sen ympäristö vaikuttavat ihmiseen? 

Miten rakennuksen voi kokea? Millaisia oivalluksia voi katsoja saada?

"Tärkeintä on valon hallitseminen: Valo ja varjo, tyhjyys ja täysinäisyys, kivet ja kasvilllisuus. Keskellä vesi. Vesi heijastaa valoa ja rakennuksia. Heijastuksista syntyy valon väreily." 

Ajatuksen on tiivistänyt espanjalainen maisema-arkkitehti Fernando Caruncho. 

Kiitos, Fernando, juuri niin minä sen koin Rannahooneen äärellä Kuressaaressa.

Rakennuksessa on pukuhuoneet, wc-tilat, nuorten tila, kesäkahvila ja rantavahdin työpiste. Se sijaitsee merenrannalla rannan suuntaisesti, toisella puolella on puisto

Japanilaisen arkkitehtuurin vaikutteita Kuressaaressa?

Japanissa on katto rakennettu sitä kannattelevien pilareiden päälle ja se on ulottunut reilusti seinien ulkopuolelle.

Seinät ovat olleet helposti siirreltäviä ja näin on huoneita voitu helposti muunnella. Seinä avaamalla on upea luontomaisema tullut osaksi huonetta. Myös valoa on saatu lisää.

Rannahooneen isot ikkunat olivat yön yli metallisäleikköjen suojissa. 

Aamulla ne nostettiin ylös, kun sama tehtiin talon toisella puolella, syntyi vaikutelma seinien häviämisestä ja talon muuttumisesta pelkäksi katokseksi. Tätä korosti vielä katon ja itse rakennuksen välinen rako. 
Se teki katosta myös kevyen näköisen, aivan kuin se olisi leijaillut ilmassa.

Auringonsäteet heijastuivat merestä talon seiniin ja kattorakenteisiin luoden herkkiä kuvioita ja väreilyä.

Tässä talo puisto puolelta varjosta. Valon hohtoa reliefimäisellä seinäpinnalla.