Sumujen saarella Suomenlinnassa

Perjantaina oli mainio valokuvauskeli, sumua riitti kaiken päivää, välillä satoi vettä ja jossain välissä paistoi aurinkokin. Valokuvista tuli aika ovelia, kun tausta jäi harmaaksi, aivan kuin takana ei olisi mitään, ei taivasta, ei merta, ei rakennuksia.

Saksalainen armeijan alus kiinnittyi aamulla laituriin Allas Sea Pool - Merikylpylän vieressä. Paikalla oli hinaaja Apollon, joka oli keskiviikkona avustamassa laivoja merelle Suomenlinnan telakan ulkoaltaasta.

Saksalaisilla merisotilailla taisi olla ihmeteltävää tai keskittymiskyky saattoi hiukan herpaantua, kun uimarit pulahtelivat melkein laivan kupeessa. On se täällä pohjoisessa hurjaa touhua.

Suomenlinnan majakka näytti tältä lautalta katsottuna, tunnisti sentään.

Suomenlinnasta kaupunkiin päin katsottuna maisema oli tämän näköinen. 

"Olen kuullut on kaupunki tuolla", voisi laulella. Ei mitään ylimääräistä tässä valokuvassa.

Tämäkin on aika hilpeä, lintu on sentään katseen pysäyttäjänä.

Aika ufolta näyttää tämä kumpare. Meri ja taivas ovat hävinneet taustalta.

Valokuvia en photoshopannut, halusin säilyttää sumun sadunomaisen tunnelman.

Kännykkäkuvausta Hanikassa

Lämmin lauantai houkutteli ulkoilemaan, aurinko paistoi pitkästä aikaa. Ei sentään täydeltä taivaalta, silloin tällöin hetken kuitenkin.

Viime aikoina olen toistuvasti kuullut sanottavan, että paras kamera on mukana oleva kamera, useimmiten kännykän kamera. Niinhän se tietysti on, mutta halusin testata kännykkäni kuvausominaisuuksia, mihin ne yltävät. Etukamera on kooltaan 13 mega pixeliä.

Sää oli mainio graffitien kuvaamiseen, vaihtelevan aurinkoinen. Puupinnat olivat kosteita ja värit hehkuivat. Hanikan uimarannalta löytyi pari hienoa esimerkkiä pukukoppien seinistä.

Värit ja tarkkuus ok. Aurinko paistaa täydeltä terältä.



















Samoin tämä, mukava muisto. Hienosti voi ihailla tekijän taitoja.

Alla vielä yksityiskohta tästä graffitista.

Graffitien valokuvaamisessa ei ollut ongelmia ja lopputuloksiin olin tyytyväinen.

Toinen kuvauskohde oli erilainen, ihminen, kajakki ja ympäröivää luontoa. Merellelähtöä valmistellut mies suhtautui ystävällisesti kuvauspyyntööni. Siitä vaan, hän sanoi. Ei tarvinnut selitellä mitään, mihin käyttöön valokuvat tulevat.

Aurinko paistoi kauniisti, kuvauskohde oli lähellä. Valokuva ihan ok.

Tässä kajakki oli ehtinyt jo kauemmaksi. Sää oli muuttunut jo puolipilviseksi. 

Nyt ei aurinko enää paistanut, kuva tummui ja alkoi muuttua rakeisemmaksi.

Kuvaussession kokemukset. Kännykkäkamera on hauska nopeissa tilanteissa, parasta on kuitenkin se, että kamera kulkee aina mukana ja on helposti saatavilla. Kännykkäkamerassa on toki pro toiminto, jolla voi tarvittaessa nostaa ISO herkkyyttä, säätää valotusta, mittausta muuttaa yms. Tässä kuvassa ISO herkkyys olisi saanut olla korkeampi.

Järjestelmäkamera on painava mukanakannettavaksi, mutta sen kapasiteetti on aivan toinen ja mahdollisuudet eri luokkaa. Jos lähdetään ottamaan kuvia, jotka halutaan painattaa esim. julisteiksi tai korteiksi, resoluutio saisi olla kyllä korkeampi kuin 72, minkä oma kännykkäkamerani antaa automaattitoiminnolla otetuille kuville. Pixelimäärä tulee yllättävän iso yli 4000 ja sehän riittää todella hyvin digitaalisilla laitteilla katsotuille kuville. Sitä voi hyvin pienentää, jos lähettää kuvan sähköisesti, ettei tiedostokoko tule turhan iso.

Hauska päivä, kännykällä otan kuvia jatkossakin. Täytyy vielä testailla pro toimintoa.

Taiteen PalOa 5.0 - Pallo hallussa?

Kuvataidenäyttely 14.-23.6.2016 Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa

Yhteiset kuvataiteen perusopinnot suoritettiin meidän porukalla 2011-2014. Nyt 2016 on vuorossa tämän ryhmän kolmas yhteinen näyttely kulttuurikeskuksessa. Se tarjoaa eväitä maapallon tilan pohdintaan.

 Julistetta varten valokuvasin omatekoista maapalloa eri paikoissa.

Ensin vein sen ulos läheisen ojan pohjalle pikkukivien sekaan. Aika saastuneelta siellä näytti. Tämä kuva on fb:ssä taustakuvanani.

Tämän punaisen pallon löysin iloisesti pyörimästä ojan pohjalla virtaavassa vedessä.

Yksi rakennettujen kuvien sarjasta valittiin näyttelyjulisteen ja kutsukorttien taustakuvaksi.

Sitten jatkoin omaksi ilokseni studiotyyppistä valokuvausta ja lopputulos olikin mielenkiintoinen. Kuvassa näkyvät kasvot ovat valon leikkiä taustapinnalla. Aika ovela juttu. Teetin siitä kortin, joita jätän näyttelypöydälle.

Tervetuloa näyttelyyn!