Residenssiviikko 2 - touhua riittää

Hankoon tullessani halusin tutustua hankolaisiin naisiin. Yksin nyhjöttäminen ei houkutellut. Messun jälkeisillä kirkkokahveilla tutustuin rouvaan, joka tuli 1950-luvun keskipaikkeilla ompelijaksi Hyvonin tehtaalle. Hangon museon julkaisusta luin, miten tänne tuli satoja suomenkielisiä naisia Hyvonille töihin, osa jatkoi matkaa muualle myöhemmin, osa jäi. Tämä rouva perusti perheen ja asuu Hangossa edelleen. Tavattoman mielenkiintoista kuultavaa minun mielestäni. Kaupunki oli silloin lähes täysin ruotsinkielinen, tänä päivänä enemmistö hankolaisista puhuu suomea äidinkielenään. Tai niinkuin minulle käy kaupassa, ensin sanotaan suomeksi ja sitten ruotsiksi sama juttu. Kielikylpyä parhaimmillaan. Kerran olemme käyneet kahvilla ja vielä ehditään kerran jutella ennen Hangon oleskeluni päättymistä. Odotan innolla uusia tarinoita.

Ilokseni löysin Hangon kansalaisopiston ohjelmasta kimonon ompelukurssin. Sinne siis, toteutumisen varmistuminen jännitti, miten käy. Saimme onneksi aloittaa pienellä ryhmällä, koronavuoden jälkeen ihmiset eivät ole vielä lähteneet rohkeasti harrastuksiin. Kiitos opistolle. Kuvassa ihana opettaja Nanda ja innokas kurssilainen.

Tässä on päästy jo sovitusvaiheeseen. Kimonon voi periaatteessa ommella millaisesta kankaasta vaan. Oikeanpuoleisen rouvan yllä oleva kimono syntyi edullisesta pussilakanasta! Kurssilla ommellut asut ovat Yukata kimonoja. Yksinkertaisia, vuorittamattomia, jollaisia esim. hotellit ja kylpylät lahjoittavat vierailleen. Varsinaiset kimonot ovat syvällinen ja monikerroksinen juttu, jota pitäisi opiskella vuosikausia. Sujata Massey'n dekkari Morsiuskimono perehdyttää hyvin kimonon saloihin. Nautittavaa luettavaa kimonoista kiinnostuneille.

Japanilaistyylinen, kirsikankukka kuvioinen kaunis kangas.

Tämä jakku on nimeltään Haori. Leveiden hihojen kulmissa voi kuljettaa tarpeellisia pikkutavaroita. Käsilaukku ei sovi tähän tyyliin.

 Batiikki Balilta 

Toinen Balilta tuotu batiikki

Käsinommeltu silkkinen Haori. Hienot kimonot on perinteisesti ommeltu käsin. Ennen pesua saumat on purettu ja lopulta kimono on ommeltu uudelleen kokoon. Jos kimonon hiha tarttui kiinni johonkin, kangas ei repeytynyt, vaan ommel antoi periksi ja vahinko oli helppo korjata.

Tässä tämä tällä kertaa, seikkailut jatkuvat.