Mannerheim sai seuraa

Tuo Helsingin Sanomien otsikko (31.5.2024) oli varsin yllättävä. Artikkelin valokuvaa katsellessa heräsi hämmennys, mitä ihmettä nyt ovat keksineet. Alastomia naisia ja lapsia, joiden silmistä pulppuaa vettä kuin kasteluletkuista. Oli pakko lukea artikkeli ja lähteä paikan päälle katsomaan tarkemmin, mitä Mannerheimin seurassa olemisella tarkoitetaan. Tässä olevan kuvan olen itse ottanut, ei HS:n.

Teos on tanskalaisen Nina Beierin Women & Children -suihkulähdeveistos, joka on sijoitettu Kiasman vesialtaaseen kahvilan terassin eteen. Se on osa Kansallisgallerian kokoelmia ja on pysyvästi esillä nykyisellä paikallaan.

Taiteilija on kerännyt teoksen patsashahmot Ebay-huutokauppasivustolta ja Meksikon kirpputoreilta. Työskentelyssään hän käyttää usein valmiita, jo olemassa olevia esineitä. Niin tässäkin. Valmiita veistoksia käyttämällä voi luoda uusia vastakkain asetteluja ja kysymyksiä. Lainaan pätkän tekstiä: "Hän on kiinnostunut tavaroihin liittyvien merkitysten tutkimisesta ja tuo samalla esiin maailmassa vaikuttavia valtarakenteita" Teosidea on syntynyt Portugalissa Bom Jesus do Monten kirkossa olevasta suihkulähdeteoksesta, jossa näköaistia kuvaa patsaan silmistä valuva vesi.

Suihkulähdettä katsellessa huomion kiinnittää juurikin naisten ja lasten silmistä kaaressa tursuava vesi. Miksi näin, mitä sillä haetaan? Vaikutelma on vahva, suorastaan voimille käyvä. Ilmeisesti ei ole tarkoitus kertoa surusta ja menetyksistä, päin vastoin ehkä halutaan nostaa naisissa ja lapsissa piilevää voimaa ja selviytymisen tahtoa ja taitoa. Oli miten oli, teos herättää paljon ajatuksia ja kysymyksiä. On kiinnostavaa nähdä, miten muiden tekijöiden eritasoisista ja eri aikoina tehdyistä patsaista on syntynyt uusi kokonaisuus.

Helsingin Sanomissa käytettiin ilmaisua "suihkulähdeteos sijoittuu marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan vierelle" Taiteilija ei ole tutustunut Mannerheimin historiaan, siksi hän näkee patsaassa vain miehen ratsailla. Tätä täytyi lähteä katsomaan, miten lähellä Nina Beirin Women & Children -teos on Mannerheimia.

Tässä kuvassa on koko porukka. Mannerheim, naiset ja lapset. Välissä on etäisyyttä runsaasti, Mannerheim on kääntänyt selkänsä, katse kohdistuu eteenpäin ja matka jatkuu. Hän menee menojaan, hevonenkaan ei reagoi mitenkään matkan päässä oleviin hahmoihin. Toisen teoksen henkilöt jatkavat omaa elämäänsä, en tiedä seuraavatko perässä.

Lopputulemana ajattelen, että Women & Children -teos on oikeassa paikassa. Se liittyy selkeästi Kiasman taidemuseoon ja samalla täydentää rakennuksen olemusta juuri taidemuseona. Halutessaan voi viritellä erilaisia pohdintoja, naisten ja lasten roolista maailmassa ja vastakkain asetteluista sukupuolten välillä. Itse en sitä tässä hetkessä tee.