La Palma on Kanarian saarista läntisin, luonnonkaunein ja vehrein. Se on tähtibongarien huippukohde, Unescon biosfäärialue -listalle se pääsi vuonna 1983. Toivottavasti tämä onnistuu suojelemaan saaren ainutlaatuista luontoa.
Tästä jos lähtee soutamaan länteen tai oikeastaan vähän luoteen suuntaan, tulee ensimmäisenä vastaan Bermuda. Jos ei osu kohdalle, niin sitten päästään jo Ameriikkaan.
La Palma Princess on hotelli juuri minulle, joka rakastan merta ja vettä.
La Palman saarella korkeuserot ovat suuria, rinteet jyrkkiä, hiekkarantoja ei juurikaan ole. Jyrkänteen reunalla olevan hotellin ympärille on valettu betonista kävely- tai hölkkäkaukalo, josta voi seurata myös auringolaskua ja merenkäyntiä.
Monen mielestä saarella on helpointa liikkua vuokra-autollla. Varmasti niinkin, mutta sitten pitäisi olla myös vuokrakuljettaja. Tiet ovat kapeita, jatkuvaa serpentiiniä ylös alas, siinä ei pysty hoitamaan turistin tärkeintä tehtävää, maisemien ihailua. Muutaman kerran näin aivan hengästyttäviä parkkeerauksia talojen pihoilla, olikohan 20 cm:ä jyrkänteen reunaan.
Kanarian saarilla on hyvin toimivat bussiverkostot, bussit tulevat aikataulun mukaisesti, me suosimme niitä patikoinnin lisäksi. Tässä Faro Fuencaliente saaren eteläosassa, paikalle päästiin bussilla ja patikoimalla rinnettä alas meren rantaan. Sisälle majakkaan ei päässyt, mutta ravintolan terassilta saattoi sitä ihailla ja nauttia papas arrugadas, suolassa kypsytettyjä ryppyperunoita ja mojo kastikkeita.
Majakan juurella oli suolavesialtaita, raaka-ainetta riittää. Aurinko haihduttaa veden ja jäljelle jää suolaa ja myös suolaruusuja matkamuistoiksi.
Tässä oli La Palman reissun ensimmäinen osa, toisessa osassa lähdetään saaren pääkaupunkiin Santa Cruziin seuraamaan loppiaisen viettoa. Hasta luego!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti