Värikävelyllä Raili Tangin hengessä

Taidekentän väriläiskä

Taidemaalari Raili Tangin 70-vuotispäivä haastattelu on otsikoitu näin Helsingin Sanomissa tänään. Tangin teokset ovat isoja, vahvoilla väreillä ja otteella maalattuja, monikerroksisia. Hengästyttäviä runsaudessaan. Tyyliltään Tangia pidetään informalismin ja abstraktin ekspressionismin edustajana. Luokittelut eivät ole oman postaukseni ydintä, vaan värit. Lähdin ulos etsimään värejä Railin hengessä, haastattelun herättämien ajatusten pohjalta. 

Raili Tang ja rescue-koira Helmi

 

Joulukuun sumuinen sää näyttää ankean harmaalta, mutta kosteus mehevöittää loistoonsa kivien ja puunrunkojen värit.

Luonto ja maisema inspiroivat taitelijaa, ja ne ovat aina olleet työn lähtökohtana. Itsekin huokailen aah ja voih, kuinka upeita värejä luontopolulla patikoidessani. Mahdottoman kauniita pintoja vilisee silmissä yksi toisensa jälkeen. Kävely tuppaa unohtumaan.

Raili Tang löytää kaikista vuodenajoista lempivärin. Keväällä keltainen tai vaaleanvihreä. "Loppuvuodesta taas mustat kiiltävät asfaltit on aika hienoja." Hän sanoo myös, että hyvässä maalauksessa pitää olla herkkyyttä ja voimaa. Näen molempia tässä valokuvassa jäisestä lätäköstä.

Kysymykseen lempiväristä Raili Tang vastaa aikansa asiaa pyöriteltyään. "Tai ehkä se on sittenkin pinkki." 

Tämä roskis taisi olla tämän päivän paras pinkki. Kuvassa on vähän kaikenlaista, jykevyyttä, kiiltävää metallia, pinkin herkkyyttä, mystiikkaa. Pinkkiä vain ripaus.

Sydämelliset onnittelut 70-vuotispäivän johdosta ja iso kiitos haastattelussa jakamistasi ajatuksista!