Kukkamaalari - minäkö?

Olen aina sanonut, etten ole minkään sortin kukkamaalari. En ole oikeastaan maalari ollenkaan. Mieluummin muotoilen materiaalia käsin. Kontakti materiaaliin on tiiviimpi, kun sitä tunnustelee käsillään. Voin kuulostella paremmin, mitä se haluaa kertoa, mihin suuntaan se haluaa viedä teosta.

Tämä kukka ei kuitenkaan kysellyt, haluanko maalata sen vai enkö, se vaan putkahti esiin omasta halustaan.

Abstraktimpi maalaus Merellä ukkosella on lähempänä minua. Karheaa ja pelkistettyä.

Seinämaalaukset ryhmäkoti Puistohelmeen

Taidejengi ArtSirius

Kuvataiteen perusopinnot aloitimme yhdessä syksyllä 2011. Ryhmäytyminen onnistui hienosti, perusopintojen jälkeen olemme järjestäneet yhteisnäyttelyitä, tehneet retkiä ja muuta kiinnostavaa. Nyt on aika tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Olemme mukana maalaamassa Puistohelmen piha-alueen betoniseinämälle eri vuodenaikoja esittävät kuvat. Kirjoitan työn etenemisestä jengin blogiin:
Taidejengi ArtSirius 

Puistohelmen piha-alue

Telineet ovat jo valmiina, voi vaan toivoa, että säät alkaisivat suosia meitä!

Uusi pääsiäismuna kokoelmaani

Vuosi sitten aloittelin pääsiäismuna kokoelmaani. Esittelin ensimmäiset hankinnat 28.3.2016. 

Läksin silloin kirpputoreille etsimään munia, ensin löysin kuvan ukrainalaisen Pisankan.

Toisella retkellä tuli vastaan venäläinen muna ilmeisesti Neuvostoliiton ajoilta.

Tai simsala bim viisi munaa maatuskanuken malliin.

Tänä vuonna päätin ostaa yhden uuden pääsiäismunan. Mikä tahansa hassutus ei minua innosta, vaan jotain aidosti pääsiäiseen liittyvää siinä täytyy olla tai sen täytyy jotenkin liittyä kulttuurihistoriaan. Niin kuin tuo söpö pääsiäismuna Neuvostoliiton ajalta. Silloin ei maalattu kristillisiä toivotuksia.

Tänä vuonna kävin monella kirpparilla, hyvää tarjontaa oli yllättävän vähän, onneksi löysin sentään yhden mieleisen.

Tämä on suomalainen lasimuna, johon on signeerattu Dansson 2005 Helsinki G2L. Olisi kiva tietää, mitä G2L tarkoittaa, en ole vielä itse keksinyt.

Toiselta puolelta muna näyttää pelkältä kauniilta, siniseltä lasiesineeltä.

Väri on hohtavan kirkas, mieleen tulevat esim. Rilan luostarin seinämaalaukset Bulgariassa ja myös Tapiolan ortodoksikirkon maalaukset.

Kun munaa kääntelee auringossa paljastuu sen salaisuus. Kuva-aihe nousee selvästi näkyviin. Maria siinä imettää Jeesus vauvaa. Aihe ei ole kovin yleinen itäisessä kulttuurissa, mutta täällä lännessä katsellaan asioita eri tavalla ja niitä on tehty enemmän. Vanhoissa teoksissa Marian rinta on aika vertauskuvallinen pallukka, mutta tässä rinta on pyöreä, maitoa pursuavan aidon näköinen ja vauva imee pontevasti. Moderni teos, mutta lämminhenkinen ja kaunis. Sen myötä on mukava toivottaa 

Hyvää Pääsiäistä!

Valon ja värin vuoropuhelua Suomen lasimuseossa Riihimäellä

Teresa Almeida on nuori portugalilainen lasitaiteilija ja tutkija, jonka teoksia on esillä Suomen lasimuseossa Riihimäellä 30.4. asti. Hän käyttää teoksissaan fluoresoivaa lasia, haurasta lasimassaa joka vaihtaa UV-valossa väriään.

Näyttelytila on hämärä ja unenomainen, teosten herkkyys houkuttelee katsomaan pitempään, viihtymään tilassa ja antamaan mielikuvitukselle siivet.

Almeida harrastaa sukeltamista, korallit ja vedenalainen elämä ovat inspiroineet teoksia. Hän ottaa myös kantaa merien tilaan ja ympäristöongelmiin. Taitelija houkuttelee sukeltamaan mukaansa merenpinnan alle näkemään asioita uudella tavalla.

 

Kännykkäkamerani salamavalo taisi välähtää ja tässä näkyy miten ensimmäisen kuvan värit sammuivat. Terve koralli on värikäs, mutta sairaana valkoinen. Kontrasti terveen ja sairaan "korallin" välillä on puhutteleva. Upeat värit palasivat, kun "akvaarion" valaistus syttyi uudelleen.

Suomen lasimuseo Riihimäellä on helmi, jossa on laaja suomalaisen lasinvalmistuksen perusnäyttely designlasista käyttöesineisiin. Sen lisäksi museossa on monipuolisia lyhytnäyttelyitä kuten nyt esillä oleva Teresa Almeidan "Valon ja värin vuoropuhelua". Kannatta poiketa.